View unanswered posts | View active topics It is currently Sat Nov 18, 2017 5:39 pm



Reply to topic  [ 8 posts ] 
 Suomen maatalouden omavaraisuusaste laskee 
Author Message

Joined: Mon Dec 22, 2014 6:42 am
Posts: 911
Ylen uutinen ja poimintoja siitä: https://yle.fi/uutiset/3-9720894
Quote:
Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme
– Jos ruuantuotanto, puutarhatuotanto ja maatalous ajetaan alas, niin meille tulee ongelmia. Ruokaa ei ehkä enää 10–30 vuoden päästä pystytään tuomaan muualta Suomeen.

Maailmalla moni tällä hetkellä merkittävä ruuantuotantoalue kärsii jo nyt tilapäisestä kuivuudesta. Kuivuusongelma pahenee entisestään noin 20–30 vuoden päästä.
– Haluan varoittaa hyvin painokkaasti siitä, ettemme saa kuvitella voivamme elää näin, että ruokaturva voitaisiin aina tuoda muualta.

Sekä Hoppulan että Heleniuksen mukaan maanviljelyyn tarvittavia resursseja ei polkaistaisi hetkessä käytettäväksi, jos kriisi iskee. Helenius kertoo, että täytyy luoda sopeutumiskyky ja joustavuus.Hän kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä Suomen taloudellinen tilanne on sen verran hyvä, että ruokaa kyllä saataisiin kaikille jos hätä iskisi.

– On selvä asia, että hädän tullen tämä maa pystyy kyllä ruokkimaan meidät, jos vain resursseista ja kapasiteetista pidetään huolta.

Ruoka tulee kallistumaan
Ruokajärjestelmä on taloudellinen järjestelmä, jossa ruokaa tuotetaan niille, jotka voivat siitä maksaa.

– Köyhä on näkymätön ruokajärjestelmässä. Koska markkinat hoitavat ruoka-asian juuri niin, että ruokaa riittää vain niille, jotka voivat maksaa. Eikä sen mukaan, kenellä on nälkä, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Juha Helenius.

Heleniuksen mukaan ruoka on radikaali perustarve, jonka takia ihminen on valmis maksamaan siitä samassa suhteessa kuin nälkä kasvaa.

– Ihmiset ovat valmiita vaihtamaan kaiken omaisuutensa, jopa surmaamaan toisen ihmisen, saadakseen tämän päivän pienen leipäpalan.


Löysin tekstistä yhden korjattavan väitteen: maailman väkiluku EI kasva loputtomiin, jo nykyisetkin väestömallit näyttävät kasvun taittuvan lähivuosikymmeninä. 9-10 mrd lienee väestömaksimi, jollei luonto tee sitä ennen korjaavia äkkiliikkeitä liikapopulaation suhteen. Viime viikkojen aikana on uutisoitu survareista, sukupuuttoaallosta, säästä ja ilmastosta, Siperian kaasukuplista, maatalouden ongelmista jne. Tuntuu, että tätä informaatiota suunnataan kesäsuomalaisille: rapsutelkaa napaanne laiturilla ja lukekaa turvassa näistä muita koskevista katastrofeista, koska nehän eivät ole totta vaan kesäuutinen.

_________________
Humusta luova kulttuuri.


Mon Jul 17, 2017 8:06 am
Profile

Joined: Fri Feb 17, 2017 9:10 pm
Posts: 13
Kuulemma täällä pohjolassa saattaa olla hyödyllisiä vaikutuksia tiettyyn pisteeseen asti,jollei kansainvaellus ylly liian valtavaksi.Ongelmahan on lähinnä siinä,ettei yhden sukupolven ajan muutokset hetkauta suurta massaa,joka äänestämällä haluaa pitäytyä entisessä.Vai onko kukaan huolestunut tiettyjen perhoslajien katoamisesta,ja uusien saapumisesta Suomeen?.Viljelemmekö tulevaisuudessa maissia Keski-Suomessa samalla,kun emme uskalla enää syödä mustikoita suoraan mättäältä loisien pelossa?.


Thu Sep 07, 2017 9:38 pm
Profile

Joined: Mon Dec 22, 2014 6:42 am
Posts: 911
Tämä uutinen on parin viikon takaa, mutta antaa mielenkiintoisia lukuja. Kulutus 3,1 miljardia kiloa, jaettuna 5,5 miljoonalle kansalaiselle, tekee 564 kg/nenä. Tässä ovat siis mukana kananmunien, lihan- ja maidontuotannon vaatima rehuvilja ja kurkunvoitelussa käytetty mallasohra. Tästä siis 84 kg menisi elintarvikkeisiin ja 480 kg eläimille. Kotimainen valkuainen ei edelleenkään riitä, vaan eläinten rehuja tuodaan reippaita määriä ulkomailta. Millaisilla määrillä tulisimme oikeasti toimeen, mietin vertailuna sota-ajan säännöstelyyn, kun väestö oli pienempi ja karja valtaosin vähätuottoisempaa ja vaatimattomammalla sapuskalla pärjäävää alkuperäiskarjaa?

https://yle.fi/uutiset/3-9842602
Quote:
Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie. Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.
– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta. Mantilan mukaan tämän vuoden säässä on samoja merkkejä kuin 30 vuotta sitten.
– Kun katsoo runsaan 30 vuoden säätä, ollaan keskiarvon alapuolella. Ollaan suurin piirtein samanlaisessa lämpösummakehittymässä kuin katovuosi 1987 oli.
Monen puinnit viivästyvät tänä vuonna lokakuulle. Mantilan mukaan samoin kävi 30 vuotta sitten.

Puskureiden lisäksi ulkomailta

Vaikka sato jäisi huomattavasti edellisvuosista, ei yksi tai parikaan huonoa vuotta tuhoa Suomen viljavarastoa. Keskimäärin viljasato on vaihdellut noin 3,6 miljardista kilosta runsaaseen neljään miljardiin. Kotimainen kulutus on ollut noin 3,1 miljardia kiloa.
– Meillä on maatiloilla, teollisuudella ja kaupalla varsin reilut puskurivarastot. Normiviljasato on ollut aika ylijäämäinen Suomessa noin 15 vuotta. Ylijäämää on hyvinä vuosina ollut jopa yli 20 prosenttia. Sitä on viety ja kertynyt varastoihin, Mantila selvittää.
Julkisuudessa on lisäksi esitetty arvioita siitä, että tämä olisi jo kolmas huono satovuosi peräkkäin. Mantilan mielestä tilanne ei ole ollut näin synkkä, vaan vuonna 2016 viljaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin.
– Tuotanto ylitti kulutuksen aika reilustikin. Sitä edellisinä vuosina aika paljonkin.
Vuonna 1987 huonosta viljasadosta huolimatta viljoja riitti ruokaan seuraavana vuonna varastojen ja tuonnin ansiosta.
- Tuotanto alitti kulutuksen, ja alitti vielä seuraavanakin vuonna. Silloin mentiin vanhoilla varastoilla. Lisäksi ruista ja vehnää tuotiin. Kuluttajien näkökulmasta ei ollut huoltovarmuusongelmaa. Mantilan mukaan ongelmia ei tule, jos varastojen lisäksi ulkomailta pystyy ostamaan lisää.

Huoltovarmuuskeskus viimeinen vara

Jos viljat loppuisivat tiloilta sekä teollisuuden ja kaupan varastoista, viljaa löytyy Huoltovarmuuskeskuksesta. Niitä käytettäisiin vasta sitten, kun viljavajetta ei pystyisi korvaamaan tuonnilla. Esimerkiksi rukiin omavaraisuusaste Suomessa oli vain 26 prosenttia vielä vuonna 2013. Vaikka Huoltovarmuuskeskuksella on ruista varastossa, ei sitä käytetty.
– Ei tullut mieleenkään, Mantila naurahtaa.
Nyt tuontirukiin käyttö on alle viisi prosenttia rukiin käytöstä Suomessa. Mantila ei muista milloin viljoja olisi valtion varastoista viimeksi kaivettu kuluttajille. Joka tapauksessa siitä on useita vuosikymmeniä aikaa. Viljojen vapauttaminen varastosta vaatii valtioneuvoston päätöksen.

Poikkeustapauksessa rehuviljaa ihmisille

Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on eniten vehnää ja toiseksi eniten ruista. Mantila sanoo, että varastossa on vähän ohraakin.
Varmuusvarastojen tarkkoja sisältöjä ei kuitenkaan paljasteta.
- Varmuusvarastoon tuotavista hyödykkeistä tarkat määrät, arvot, hinnat ja sijainnit ovat luottamuksellista tietoa. En voi tarkasti sanoa, mikä on elintarvikeviljaa tai rehuviljaa. Poikkeustilanteissa rehulaatuista viljaa voi elintarvikkeeksi käyttää. Ammattilaiset päättävät, missä raja menee.
Kaikesta käytettävästä viljasta elintarvikekäyttöön menee kuitenkin noin 15 prosenttia. Tekninen varastointiaika joillekin viljoille on jopa kymmenen vuotta. Viljat eivät ole Huoltovarmuuskeskuksen varastossa näin kauaa, vaan viljoja kierrätetään käytännössä ympäri vuoden.
Huoltovarmuuskeskus on vähentänyt leipäviljojensa määrää varastoissaan. Aiemman 12 kuukauden sijasta viljoja pitäisi olla varastossa kuuden kuukauden käyttöä vastaava määrä. Mantilan mukaan nykyistä suurempi viljojen valmiusvarasto toimi tulppana.
– Kun siilo on otettu varmuusvarastokäyttöön, ei muuta viljaa tule eikä lähde.
Huoltovarmuuskeskus on perustettu vuonna 1993. Mantila muistelee, että valtio rakensi ensimmäiset varsinaiset viljavarastonsa nimenomaan tätä tarkoitusta varten Seinäjoelle vuonna 1939 ja Loimaalle vuonna 1940.

Kylvösiemeniä otettu käyttöön aiemmin

Vaikka viljatilanne on hyvä, Huoltovarmuuskeskus katsoo huolestuneena kylvösiemenen tilannetta.
- Olen seurannut siemenhuollon tilannetta paljon aktiivisemmin viimeisinä päivinä.
Tilat tuottavat noin kaksi kolmasosaa kylvösiemenistä. Noin kolmasosa on sertifioitua siementä, joka tulee siemenkaupan kautta. Mantila kertoo, että sadosta tarvitaan noin seitsemän prosenttia seuraavan vuoden kylvösiemeniksi. Mantila huomauttaa, että kylvösiemeniä ei voi viljojen tapaan käytännössä tuoda Suomeen muualta. Kylvösiemeniä otettiin käyttöön varmuusvarastosta viimeksi vuonna 2013. Kylvösiementen lisäksi Mantila on huolissaan viljelijöiden toimeentulosta.
– Viljelijöiden kannalta talousvaikeudet ovat suuria ja kustannukset suuria jo nyt. Kuivauskustannukset tulevat olemaan suuret. Rahaa menee paljon. Samoin oli vuonna 1987.
– Viljelijät olivat aika pahassa pulassa, koska sato oli menetetty. Rahaa oli kulunut paljon, eikä saanut markkinatuottoja.

_________________
Humusta luova kulttuuri.


Mon Oct 09, 2017 7:37 am
Profile

Joined: Tue Dec 30, 2014 6:05 pm
Posts: 23
"Mantilan mukaan ongelmia ei tule, jos varastojen lisäksi ulkomailta pystyy ostamaan lisää."
Tuota lukies jotenki särähti :think: Ongelma onkin se, että miten sitten kun ulkomailta ei saa :?
:tinfoil: :tinfoil: :tinfoil:


Mon Oct 09, 2017 8:50 pm
Profile

Joined: Tue Dec 30, 2014 6:05 pm
Posts: 23
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201710122 ... 2_u0.shtml Kun pelkkä viljansiemen ei riitä. Tarvitaan öljyä kylvöön ja korjuuseen ja maakaasua leipomiseen ja lisää öljyä että saadaan leipä kauppaan ja kotia. :think: :cry: :think:


Fri Oct 13, 2017 4:23 am
Profile
User avatar

Joined: Tue Dec 30, 2014 6:21 pm
Posts: 550
Location: Avohoidossa ilman diagnoosia ja lääkkeitä
Halvempaa tuoda ulkomailta. Kehitys jatkuu kunnes Suomessa alkaa viljan tuotanto kannattaa. Ehkä ennenmmin ku myöhemmin. Kun viljan tuotanto menee pieleen nykyisillä päätuotantoalueilla ilmastonmuutoksen takia, käy tuotanto taas kannattavaksi pohjoisessakin.

Kunhan nyt peltojen metsitys kiellettäs. Ällistelin ku 80-luvun lopussa istutettiin paikallinen pelto kasvamaan koivua ja paikka oli tdn raivattu 1500-luvulla. Joka kerta ku ohi ajaa niin tympäsee katsoa miten risukko rehottaa.

_________________
Ei päivää ilman tonnin vahinkoa.


Thu Oct 19, 2017 5:56 pm
Profile

Joined: Mon Dec 22, 2014 6:42 am
Posts: 911
Heitän linkin tähän ketjuun jatkoksi: https://yle.fi/uutiset/3-9904236
Ilmaperunan viljely voisi pelastaa tilanteessa, missä ulkona viljeleminen ei onnistu. – Jos tulee ympäristökriisejä, vesi loppuu tai jotain muuta tapahtuu, tällä tavalla pystytään matalalla energiatasolla tuottamaan ruokaa, Ilola sanoo.

_________________
Humusta luova kulttuuri.


Sun Oct 29, 2017 2:12 pm
Profile

Joined: Tue Dec 30, 2014 8:21 pm
Posts: 483
Mielenkiintonen projekti tuo, saa nähä koska saavat tai saavatko ollenkaan kustannustehokkuudeltaan nykysen perunaviljelyn tasalle tai paremmaksi.


Sun Oct 29, 2017 6:29 pm
Profile
Display posts from previous:  Sort by  
Reply to topic   [ 8 posts ] 

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Designed by ST Software. ColorizeIt.